Pirta

Pirta on valittu etunimeksi alle 87 kertaa. Nimen ensiesiintyminen on ajanjaksolta 1920—39, mutta se yleistyi vasta 1980-luvulle tultaessa. Valtaosa Pirta-tytöistä (36) on saanut nimensä 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-lukulaisia kaimoja on alle 20. Pirtta on valittu nimeksi alle 15 kertaa.

Reipas nimi sopii hyvin Pir-alkuisten nimien seuraan: kalenterista löytyvät takavuosina suositut Pirkko, Pirjo, Piritta ja Pirita sekä Birgitta, Brita, Britta, Britt ja Birgit; kalenterin ulkopuolelta mm. Pirkitta (alle 150 kantajaa), Pirketta (alle 124) ja Pirke (alle 41). Nämä nimet pohjautuvat ruotsin Birgittaan, joka puolestaan juontuu kelttiläisestä pyhimysnimestä Brigit, "korkea, korotettu". Nimipäivä on 7. lokakuuta, ruotsalaisen pyhimyksen, profeetan ja birgittalaissääntökunnan perustajan Pyhän Birgitan (1303—1373) muistopäivänä. Myös Tallinnassa sijaitseva merenranta-alue Pirita on saanut nimensä Neitsyt Marian birgittalaisluostarin mukaan.

Pirta on joissain tapauksissa voitu saada pudottamalla Piritan jälkimmäinen i pois; joskus taas nimi saattaa assosioitua adjektiiviin 'pirteä'. Suomen itämurteissa 'pirta' kuitenkin merkitsee kangaspuiden kaidetta. Eino Leinon "Elegiassa" langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. Sanonta "sopia jonkun pirtaan" tarkoittaa asian sopivan jonkun suunnitelmiin tai ajatusmaailmaan: asia on siis sopiva tai järkevä.

(REA UOTILA-LINDQVIST 19.12.2012)