Kaisli
Kaunis Kaisli on valittu tytönnimeksi vajaat 70 kertaa (lisäksi tunnetaan muutamia tämännimisiä miehiä). Näistä ensimmäiset ovat vuosilta 1913 ja 1933. Nykyaikaa kohden siirryttäessä Kaislien määrät kasvavat: 2000-luvulla nimi on valittu 16 kertaa.
Kantanimi Kaisla on 1 063 naisen ja muutaman miehen nimi. Suosionvaihtelussa Kaisli näyttää seuraavan sitä: Kaislan ensiesiintymä vuodelta 1907, muutamia kymmeniä 10-luvulla, esiintymiä sen jälkeen harvakseltaan 1980-luvun lopulle asti. Varsinainen läpimurto on tapahtunut vasta 1990-luvulle tultaessa: vuosina 1980-99 nimettiin 273 Kaislaa, pelkästään 2000-luvulla jo 682. Kuluvalta vuodelta 2010 on 34 esiintymää.
Kaisli on muodostettu Kaislasta vaihtamalla viimeinen vokaali "keveämpään". Kaislin sävy on tyttömäisempi, lempinimimäinen, mutta myös muodikkaaksikin koetun vanhahtava (vrt.Anna/Anni, Eeva/Eevi, Elsa/Elsi). Molemmat sanat kuulostavat lisäksi erehdyttävän onomatopoeettisilta: rantavedessä huojuva ja helisevä kuiva heinä saa aikaan varsin "kaislamaisen" äänen.
Kaisla ja Kaisli lienevät tulleen esiin etunimivaihtoehtoina jo nimistöä suomalaistettaessa 1900-luvun taitteessa, mutta ne pysyivät virallisen almanakan ulkopuolella ja ehkä siksi harvinaisina. Nimien vähittäistä siirtymistä etunimikäyttöön on varmasti helpottanut asultaan samantapaisen nimen olemassaolo: Katariinasta kehittynyt, vuosisatainen Kaisa on myös poikinut hellittelynimiä Kaisu (0/5353), Kaisuli (alle 10) ja Kaisi (alle 10/ n. 50). Kaisla on tullut erityisen suosituksi 2000-luvun luonto- ja sananimien muassa. Luonnonmateriaalina kaisla on trendikkään ekohenkinen valinta, mikäli perheen ideologiaa halutaan osoittaa jälkikasvun nimillä. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 2010 lähtien sen kohottua vuosikymmenen suosikkinimien joukkoon ja rikottua kalenterinimille "maagisena" pidetyn 1 000 kantajan rajan. Kaislan nimipäivä on 28. marraskuuta, joka on myös samateemaisen Heinin nimipäivä.
Tunnetun etymologian mukaan suomen sana 'kaisla' on lainaa germaanisista kielistä. Sen sukulaissanoja ovat olleet muinaisnorjan 'geisl ("suksisauva"), muinaisyläsaksan 'geisila' ("ruoska") ja keskialasaksan 'geisel'. Kantagermaanin 'gaizá' oli alun perin pieni, terävä sauva, eläinten hätistelykeppi.
Suomen naapurikielissä tai ylipäätään muissa kielissä ei juuri kaislasanoja ole etuniminä käytetty. Merkitykseltään lähin on englantia puhuvissa maissa, etenkin Yhdysvalloissa, käytetty Reed. Meilläkin on tämännimisiä miehiä ja naisia. Nimi Reed on kuitenkin vain sattumalta yleiskielen sanaa "kaisla" ('reed') vastaava. Nimen todellinen alkuperä on englantilainen suku- ja paikannimi, jonka on arveltu juontuvan muinaisenglannin "punaista" tai "raivioniittyä" tarkoittavista sanoista.
(REA LEHTONEN 22.7.2010)
Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 76 naista ja alle 15 miestä.