Vanilla

Vanilja (Vanilla planifolia) on aikoinaan espanjalaisten 1500-luvun lopulla Etelä-Amerikasta löytämä kiipijäkasvi. Löytäjät nimesivät sen 'vainillaksi': sanan 'vaina' diminutiivi merkitsee ”pientä tuppea”. Taustalla on latinan 'vena', ”laskimo”. Atsteekit käyttivät kasvin siemenkotia pyhän juomansa kaakaon maustamiseen. Euroopassa vaniljaa alettiin myös käyttää suklaan mausteena, mutta myös leivonnassa ja alkoholijuomissa. Sillä maustetaan etenkin konjakkeja ja rommeja. Vanilja on edelleen maailman toiseksi arvokkain mauste. Kalleus ja harvinaisuus teki siitä 1700-luvulla naiseuden symboli. Kasvia viljellään edelleen Etelä-Meksikossa ja muualla Etelä-Amerikassa, mutta suurimmaksi tuottajamaaksi on noussut Madagaskar.

Vaniljaa tarkoittavat tytönnimet ovat tulleet jonkinlaiseen suosioon viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana. Pesueeseen kuuluvat meillä yleisyysjärjestyksessä Vanilla (alle 71 kantajaa, joista 57 2000-luvulta), Vanilja (alle 67, joista 49 2000-luvulta), Vanilia (alle 22, joista alle 12 2000-luvulta) ja Wanilla (alle 5, kaikki 2000-luvulta). Ensimmäinen yksittäinen Vanilla on ajanjaksolta 1960-79. Vaniljat ajalta ennen vuotta 1899.

Monet suomalaiset vierastavat sanan loppua '-nilja'. Englannin kielen Vanilla on vaniljanimistä suosituin: se mieltyy helposti etunimeksi päätteen '-nilla/-illa' ansiosta (vrt. Pernilla; Camilla, Gunilla). Vanilla saattaa assosioitua myös tytönnimeen Vanessa. Englanninkielisissä maissa Vanilla on etunimikäytössä erittäin harvinaisena. Ruotsissa Vanilla-tyttöjä on 18. Ranskassa sana ja nimi kirjoitetaan Vanille; se on noussut esiin 1990- ja 2000-luvuilla. Espanjassa ja portugalissa sana ja nimi kirjoitetaan Vanila.

1990-luvulta muistetaan rap-artisti Vanilla Ice (oik. Robert Van Winkle, s. 1967). Vuonna 2001 sai ensi-iltansa scifielokuva Vanilla Sky. Suomessa Valio lanseerasi 2000-luvulla lermpeänmakuisen Vanilla-tuoteperheen, joka sisältää jogurtteja ja rahkavaahtoja, juustokakkuja ja jälkiruokakastikkeita.

(REA UOTILA-LINDQVIST 2.8.2012)