Miklas

Miklas on tätä nykyä melkoisen trendikäs pojannimi. Nimenkantajia on noin 90, joista kuutisenkymmentä on saanut nimensä 2000-luvulla. Väestörekisterissä ensimaininta nimestä on vuodelta 1934, mutta se pysyi erittäin harvinaisena aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tähänastisina huippuvuosina 2008 ja 2009 nimettiin yhteensä 24 Miklasta. Lyhyempi Mikla on muutaman nimi, Miklo samoin. Miklos on alle 61 miehen nimi ja Mikolas alle 15:n.

Nimien taustalla on kreikan Nikolaos (Νικολαος). Se koostuu elementeistä 'νικη' (nike) "voitto" ja 'λαος' (laos) "kansa". Piispa Nikolaos vaikutti neljännellä vuosisadalla Anatoliassa ja on edelleen lasten, merenkulkijoiden ja kauppiaiden suojeluspyhimys sekä Kreikan ja Venäjän kansallispyhimys. Nikolaoksesta on eri puolilla Eurooppaa kehittynyt koko joukko variantteja.

Miklas mukailee slaavilaisia kieliä: siinä, missä länsi-Euroopassa tunnetaan Nicholas, Niko, Ni(e)ls, Niklas ja Niilo, itäiseltä suunnalta nimipesueesta löytyvät M-alkuisiksi muuntuneet Mikołaj (puola), Mikoláš ja Mikuláš (tsekki, slovakki), Miklós (unkari), Mikalai ja Mikola (valkovenäjä), Mikalojus (liettua), Miklavž (sloveeni), Mykola ja Mykolai (ukraina).

Monet suomalaisvanhemmat ovat muodostaneet nimen kummemmitta kommervenkeittä vaihtamalla Niklaksen alkukonsonantin erikoisempaan.

Joku voi assosioida Miklas- ja Mikla-nimet myös viikinkeihin ja heidän Miklagård-kaupunkiinsa, vaikka etunimi ei tästä juonnukaan. Muinaisnorjan 'mikla' eli perusmuodossa 'mikill' pohjautuu protogermaaniseen sanaan *mikilaz. Sanasta ovat kehittyneet useimmat indoeurooppalaisten kielten suurta määrää, suuruutta ja paljoutta merkitsevät sanat, kuten 'much', 'mycket', 'mucho', 'most', 'mest'. Skandinaavisten lähteiden Miklagård on sittemmin tunnettu nimillä Konstantinopoli ja Istanbul. Istanbulissa nimeä vaalitaan: siellä sijaitsee muun muassa Mikla-niminen luksusravintola.

(REA UOTILA-LINDQVIST 7.3.2011)