Kotivalo

Kotivalo mainitaan nimikirjoissa alkuperältään suomalais-inkeriläiseksi nimeksi: Inkerinmaan Kansalais-Kalenteriin se otettiin vuonna 1914. Inkerissä suosittiin myös muita samantyyppisiä kaksiosaisia nimiä (Merivalo, Vesivalo). Varhaisempi Mesivalo mainitaan sikäläisessä kalenterissa jo vuonna 1909. Myös meikäläisissä nimipäiväkalentereissa esiintyivät jo 1800-luvulla Kotowalko sekä 1911 Kotiwalo, mutta ne eivät saaneet kantajia.

Kotivalo oli suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuosina 1929-49. Suosituin nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla, mutta poistuessaan kalenterista se oli ehtinyt saada vain 231 kantajaa. Nimi painui nopeasti unhoon; se alettiin ehkä mieltää vanhanaikaisen imeläksi. Valo-päätteiset nimet siirtyivät lähinnä sukunimiksi.

Kotivalo muistetaan parhaiten lastenkirjallisuudesta, olihan hän Vaahteramäen Eemelin puujaloilla koikkelehtiva kaveri, pormestarinpoika Vinnikasta. Aku Ankan ystävät puolestaan tietävät Kotivalon masentuneeksi kummitukseksi Floyd Gottfredsonin sarjassa Kurja kummitus. Tunnetumpi sarjakuvien Kotivalo lienee kuitenkin Punasulan tytärtä tavoitteleva intiaani, jonka suomenkielisen nimen innoittajana on kuuleman mukaan toiminut Apu-lehden pakinoiden Kotivalo-niminen hahmo.

Kaikkiaan Kotivaloja on maassamme ollut 240: 168 miestä ja 72 naista. Vuoden 1949 jälkeen nimi on valittu vain 9 kertaa. Aivan viime vuosina nimi on löydetty pariin otteeseen, kerran vuonna 2008 (pojalle), vuonna 2003 (tytölle) ja vuonna 2001 (pojalle).

Kodinvalo on ollut nimenä kahdella miehellä, molemmat vuodelta 1910. Kotovalo on nimen uniikki variantti. Nykyinen kalenterinimi Valo ei sekään ole hurjan suosittu: tämännimisiä on 445 miestä ja 9 naista. Valosäde on uniikki naisennimi vuodelta 1993, Valonsäteitä on yksi mies ja yksi nainen. Vesivaloja on yksi mies.

(REA LEHTONEN 21.6.2009)