Ero sivun ”Idun” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 8. |
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 8. |
||
Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 16 naista ja alle 15 miestä. |
Versio 30. lokakuuta 2010 kello 17.52
Idun on Suomessa nimenä 7 naisella, Iðunn yhdellä ja varmuuden vuoksi feminiinisen a-päätteen peräänsä saanut Iduna kahdella. Ensimmäinen Idun on nimetty vuonna 1980 ja toinen 1995; loput tapaukset ovatkin 2000-luvulta. Olisiko yleistymiseen vaikuttanut suosittu ja äänteellisesti samankaltainen I(i)da?
Nimi tulee meille skandinaavisesta mytologiasta. Muinaispohjoismaisissa saagoissa ja Islannin kansalliseepoksessa Eddassa Idunn (oikeammin ja nykyislannissa Iðunn) oli kevään ja nuoruuden jumalatar, vaaleakutrinen neito, joka tarjoili aasoille elinvoimaa omenoiden muodossa. Idunn oli Bragi-skaldin vaimo. Nimi tarkoittanee "ikuisesti nuorta" tai "nuorentavaa"; tosin vaihtoehtoisiakin selityksiä on esitetty.
Nimi on levinnyt Pohjolasta myös muualle maailmaan, mutta suosituin ja tunnetuin se on edelleen Islannissa ja Norjassa. Nimestä ovat kehittyneet myös mm. variantit Idunna, Ithun, Ithunn ja Ydun sekä englannin Idony ja siitä saatu Idonia; mitkään näistä eivät ole toistaiseksi käytössä Suomessa.
Idunn on kautta aikain innostanut niin eurooppalaisia sana- kuin kuvataiteilijoitakin. Nykyään Marvelin sarjakuvissa Idunnin hahmo perustuu löyhästi skandinaaviseen mytologiaan. Joku saattaa muistaa Idunan myös Carl Larssonin hellyttävästä maalauksesta "Brita som Iduna" (1901); ei ole vielä kauaa siitä, kun naapurimaassamme punaposkiset pikkutytöt saattoivat pukeutua Idunoiksi omenoineen.
(REA LEHTONEN 29.10.2009)
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 8.
Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 16 naista ja alle 15 miestä.