Ero sivun ”Väinä” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kansallisromanttisten <i>Väinön</i>, <i>Väinämön</i> ja <i>Väinämöisen</i> rinnalla nimistöstämme löytyy nykyisin etunimenä harvinaisempi variantti <i>Väinä</i>. Nimellä on kantajia kolme miestä ja yksi nainen, joista yksi vuodelta 2004. Muut on nimetty ennen vuotta 1899. |
Kansallisromanttisten <i>Väinön</i>, <i>Väinämön</i> ja <i>Väinämöisen</i> rinnalla nimistöstämme löytyy nykyisin etunimenä harvinaisempi variantti <i>Väinä</i>. Nimellä on kantajia kolme miestä ja yksi nainen, joista yksi vuodelta 2004. Muut on nimetty ennen vuotta 1899. Yhden miehen nimi on <i>Wäinä</i>. |
||
Suomen murteissa väinä-sanaa ei tunneta, sen sijaan kyllä sen johdokset väineä, väinäkkä ja väinämöinen. Kaikki kolme sanaa tarkoittavat "hidasta", "laiskaa". Henkilönnimi <i>Väinämöinen</i> sen sijaan lienee alun perin tarkoittanut samaa kuin sen oletettu rinnakkaismuoto *Vienamoinen: "suojaisan vesistöalueen asukasta". Nimen pohjalla uskotaan olevan suomen kielen sanan 'väinä'. Väinä tarkoittaa suvantoa eli leveää ja syvää kohtaa joessa, myös suojaista vesistöaluetta ja hiljalleen virtaavaa vettä. Niinpä Kalevalassa Väinämöisen lisämääreenä käytetään joskus "suvantolaista". Myös Väinäjoki Latviassa on saanut suomalaisen (ja venäläisen) nimensä väinästään. Latviaksi joen nimi on Daugava. Myös virossa sanat 'väin' ja 'vein' tarkoittavat "salmea, erityisesti merensalmea'". Liivin kielessä esiintyvät sanat 'veena' ja 'veen', jotka tarkoittavat "leveää joensuuta" ja "satamaa". |
Suomen murteissa väinä-sanaa ei tunneta, sen sijaan kyllä sen johdokset väineä, väinäkkä ja väinämöinen. Kaikki kolme sanaa tarkoittavat "hidasta", "laiskaa". Henkilönnimi <i>Väinämöinen</i> sen sijaan lienee alun perin tarkoittanut samaa kuin sen oletettu rinnakkaismuoto *Vienamoinen: "suojaisan vesistöalueen asukasta". Nimen pohjalla uskotaan olevan suomen kielen sanan 'väinä'. Väinä tarkoittaa suvantoa eli leveää ja syvää kohtaa joessa, myös suojaista vesistöaluetta ja hiljalleen virtaavaa vettä. Niinpä Kalevalassa Väinämöisen lisämääreenä käytetään joskus "suvantolaista". Myös Väinäjoki Latviassa on saanut suomalaisen (ja venäläisen) nimensä väinästään. Latviaksi joen nimi on Daugava. Myös virossa sanat 'väin' ja 'vein' tarkoittavat "salmea, erityisesti merensalmea'". Liivin kielessä esiintyvät sanat 'veena' ja 'veen', jotka tarkoittavat "leveää joensuuta" ja "satamaa". |
||
Versio 11. kesäkuuta 2009 kello 10.30
Kansallisromanttisten Väinön, Väinämön ja Väinämöisen rinnalla nimistöstämme löytyy nykyisin etunimenä harvinaisempi variantti Väinä. Nimellä on kantajia kolme miestä ja yksi nainen, joista yksi vuodelta 2004. Muut on nimetty ennen vuotta 1899. Yhden miehen nimi on Wäinä.
Suomen murteissa väinä-sanaa ei tunneta, sen sijaan kyllä sen johdokset väineä, väinäkkä ja väinämöinen. Kaikki kolme sanaa tarkoittavat "hidasta", "laiskaa". Henkilönnimi Väinämöinen sen sijaan lienee alun perin tarkoittanut samaa kuin sen oletettu rinnakkaismuoto *Vienamoinen: "suojaisan vesistöalueen asukasta". Nimen pohjalla uskotaan olevan suomen kielen sanan 'väinä'. Väinä tarkoittaa suvantoa eli leveää ja syvää kohtaa joessa, myös suojaista vesistöaluetta ja hiljalleen virtaavaa vettä. Niinpä Kalevalassa Väinämöisen lisämääreenä käytetään joskus "suvantolaista". Myös Väinäjoki Latviassa on saanut suomalaisen (ja venäläisen) nimensä väinästään. Latviaksi joen nimi on Daugava. Myös virossa sanat 'väin' ja 'vein' tarkoittavat "salmea, erityisesti merensalmea'". Liivin kielessä esiintyvät sanat 'veena' ja 'veen', jotka tarkoittavat "leveää joensuuta" ja "satamaa".
Väinä esiintyy vanhastaan sukunimissä Väinä ja Väinälä; mahdollisesti myös Väänänen on samaa kantaa.
Väinö 48435/9, Wäinö 201/0, Väinämö 1537/0, Wäinämö 13/0, Väinämöinen 44/0
Vemmelsäären (ja K-kaupan) Väiski on virallisena etunimenä 12 miehellä.
(REA LEHTONEN 11.6.2009)