Ero sivun ”Iri” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
<i>Iri</i> on Suomessa annettu tytönnimeksi 25 kertaa, joista kerran 2000-luvulla. Väestörekisterin ensimmäinen tieto nimestä on vuodelta 1895; lukumääräisesti yleisin se oli 1960-luvulla (5 tapausta). Epävirallisissa yhteyksissä <i>Iriä</i> lienee käytetty <i>Irjan</i> ja <i>Irinan</i> lempinimenä. Etunimenä se lienee yleisempi Suomenlahden eteläpuolella Virossa. |
<i>Iri</i> on Suomessa annettu tytönnimeksi 25 kertaa, joista kerran 2000-luvulla. Väestörekisterin ensimmäinen tieto nimestä on vuodelta 1895; lukumääräisesti yleisin se oli 1960-luvulla (5 tapausta). Epävirallisissa yhteyksissä <i>Iriä</i> lienee käytetty <i>Irjan</i> ja <i>Irinan</i> lempinimenä. Etunimenä se lienee yleisempi Suomenlahden eteläpuolella Virossa. |
||
| ⚫ | |||
Toimelias Iri muistetaan myös ajan henkenä, yhtenä päähenkilöistä Rauha S. Virtasen nuorisoromaanissa <i>Lintu pulpetissa</i> (1972). |
Toimelias Iri muistetaan myös ajan henkenä, yhtenä päähenkilöistä Rauha S. Virtasen nuorisoromaanissa <i>Lintu pulpetissa</i> (1972). |
||
| ⚫ | |||
Versio 3. lokakuuta 2008 kello 16.10
Iri-neito, impi neito... suomalaisessa mytologiassa ilmattaret eli ilman immet ovat taivaalla asuvia jumalaisia neitoja, veen emosia, jotka liittyvät maailman syntyyn. Kalevalaisissa kansanrunoissa Iri eli Iro on Väinämöisen, Ilmarisen ja Joukahaisen synnyttävä neito.
Iri on Suomessa annettu tytönnimeksi 25 kertaa, joista kerran 2000-luvulla. Väestörekisterin ensimmäinen tieto nimestä on vuodelta 1895; lukumääräisesti yleisin se oli 1960-luvulla (5 tapausta). Epävirallisissa yhteyksissä Iriä lienee käytetty Irjan ja Irinan lempinimenä. Etunimenä se lienee yleisempi Suomenlahden eteläpuolella Virossa.
Toimelias Iri muistetaan myös ajan henkenä, yhtenä päähenkilöistä Rauha S. Virtasen nuorisoromaanissa Lintu pulpetissa (1972).
Kalenterinimeksi harvinainen Iro on saanut yhteensä 9/47 kantajaa, joista kolme tyttöä 2000-luvulla.
(REA LEHTONEN 3.10.2008)