Ero sivun ”Suzette” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Ranskassa <i>Suzette</i> on ollut erityisen suosittu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Suomeen nimi on tullut oletettavasti Ruotsin kautta: Ruotsissa <i>Suzette</i>-nimisiä on 103 naista. Meillä <i>Suzette</i> on etenkin suomenruotsalaisten käyttämä; nimistöömme se on saapunut 1900-luvun keskivaiheilla. Nimenkantajia on alle 23. Suomalaistettu muoto on <i>Susette</i> (alle 30 kantajaa). Suosituimmillaan molemmat nimet ovat olleet 1980-luvulla. Muita variantteja ovat mm. <i>Suzetta</i> (alle 5), <i>Zuzette</i> (alle 5) ja <i>Suset</i> (alle 5). |
Ranskassa <i>Suzette</i> on ollut erityisen suosittu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Suomeen nimi on tullut oletettavasti Ruotsin kautta: Ruotsissa <i>Suzette</i>-nimisiä on 103 naista. Meillä <i>Suzette</i> on etenkin suomenruotsalaisten käyttämä; nimistöömme se on saapunut 1900-luvun keskivaiheilla. Nimenkantajia on alle 23. Suomalaistettu muoto on <i>Susette</i> (alle 30 kantajaa). Suosituimmillaan molemmat nimet ovat olleet 1980-luvulla. Muita variantteja ovat mm. <i>Suzetta</i> (alle 5), <i>Zuzette</i> (alle 5) ja <i>Suset</i> (alle 5). |
||
Suomessa <i>Susette</i> tunnetaan Kotisaaren, sittemmin Ingmanin ja Arlan suklaavanukkaan nimenä. 'Crèpes suzette' on jälkiruoka, appelsiiniräiskäleitä. Niiden historia vie pariisilaiseen kahvilaan 1860-luvulle. Vieraana ollut Walesin prinssi halusi omistaa ne naisseuralaiselleen Suzettelle. |
Suomessa <i>Susette</i> tunnetaan Kotisaaren, sittemmin Ingmanin ja Arlan suklaavanukkaan nimenä. 'Crèpes suzette' taas on jälkiruoka, appelsiiniräiskäleitä. Niiden historia vie pariisilaiseen kahvilaan 1860-luvulle. Vieraana ollut Walesin prinssi halusi omistaa ne naisseuralaiselleen Suzettelle. |
||
Versio 10. syyskuuta 2012 kello 10.37
Suzette on ranskalainen diminutiivi nimestä Suzanne eli Susanna.
Nimien taustalla on kreikan Σουσαννα (Sousanna), variantti hepreankielisestä nimestä שׁוֹשַׁנָּה (Shoshannah). Nimi tulee heprean "liljaa" merkitsevästä sanasta 'shoshan'; nykyhepreassa sana tarkoittaa myös ruusua. Sanalla saattaa olla yhteys varhaisempaan egyptiläiseen sanaan 'sšn', "lootus". Susanna esiintyy sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa. Nimen eeri versiot ovat olleet suosittua nimimateriaalia kristikunnassa keskiajalta lähtien.
Ranskassa Suzette on ollut erityisen suosittu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Suomeen nimi on tullut oletettavasti Ruotsin kautta: Ruotsissa Suzette-nimisiä on 103 naista. Meillä Suzette on etenkin suomenruotsalaisten käyttämä; nimistöömme se on saapunut 1900-luvun keskivaiheilla. Nimenkantajia on alle 23. Suomalaistettu muoto on Susette (alle 30 kantajaa). Suosituimmillaan molemmat nimet ovat olleet 1980-luvulla. Muita variantteja ovat mm. Suzetta (alle 5), Zuzette (alle 5) ja Suset (alle 5).
Suomessa Susette tunnetaan Kotisaaren, sittemmin Ingmanin ja Arlan suklaavanukkaan nimenä. 'Crèpes suzette' taas on jälkiruoka, appelsiiniräiskäleitä. Niiden historia vie pariisilaiseen kahvilaan 1860-luvulle. Vieraana ollut Walesin prinssi halusi omistaa ne naisseuralaiselleen Suzettelle.
(REA UOTILA-LINDQVIST 10.9.2012)