Ero sivun ”Reidun” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Vanha pohjoismainen naisennimi <i>Reidun</i> on Suomessa harvinaisehko: sillä on alle 22 kantajaa. Suosituin nimi on ollut monen muun pohjoismaisen nimen tapaan 1940- ja 1950-luvuilla (7 naista); muut esiintymät lienevät yksittäistapauksia vuosilta 1932, 1938, 1967, 1971, 1978 ja 1989. Vanhempi kirjoitusasu <i>Reidunn</i> on muutamalla. Useimmat <i>Reidun(n)</i>-nimiset lienevät ruotsinkielisiä. |
Vanha pohjoismainen naisennimi <i>Reidun</i> on Suomessa harvinaisehko: sillä on alle 22 kantajaa. Suosituin nimi on ollut monen muun pohjoismaisen nimen tapaan 1940- ja 1950-luvuilla (7 naista); muut esiintymät lienevät yksittäistapauksia vuosilta 1932, 1938, 1967, 1971, 1978 ja 1989. Vanhempi kirjoitusasu <i>Reidunn</i> on muutamalla. Useimmat <i>Reidun(n)</i>-nimiset lienevät ruotsinkielisiä. |
||
<i>Reidun</i>, aikaisemmin <i>Hreiðunn</i>, on rakenteeltaan kaksiosainen: muinaisnorjan 'hreið' liittynee "kotipesään" ja verbi '-unn' merkitsee "rakastaa". Samasta 'hreið'-kannasta juontuu Suomessa tutumpi miehennimi <i>Reidar</i> (alle 166 kantajaa). Norjalaislähteiden mukaan Reid-nimien alkuosa olisikin mahdollisesti 'hreiðr', "seppele, seppelemäinen linnunpesä". Mahdollisesti kyseeseen tulevia ovat myös sanat 'reið', "ratsu" ja 'reiðr' " |
<i>Reidun</i>, aikaisemmin <i>Hreiðunn</i>, on rakenteeltaan kaksiosainen: muinaisnorjan 'hreið' liittynee "kotipesään" ja verbi '-unn' merkitsee "rakastaa". Samasta 'hreið'-kannasta juontuu Suomessa tutumpi miehennimi <i>Reidar</i> (alle 166 kantajaa). Norjalaislähteiden mukaan Reid-nimien alkuosa olisikin mahdollisesti 'hreiðr', "seppele, seppelemäinen linnunpesä". Mahdollisesti kyseeseen tulevia ovat myös sanat 'reið', "ratsu" ja 'reiðr' "vihainen". |
||
Suosituin <i>Reidun</i>-nimi lienee Islannissa ja Norjassa. Ruotsissa se on viime vuosikymmeninä ollut harvinainen; siellä kantajia on hieman yli 630. <i>Reidun</i> on kalenterinimi Ruotsissa (9. toukokuuta) ja Norjassa (28. kesäkuuta). |
Suosituin <i>Reidun</i>-nimi lienee Islannissa ja Norjassa. Ruotsissa se on viime vuosikymmeninä ollut harvinainen; siellä kantajia on hieman yli 630. <i>Reidun</i> on kalenterinimi Ruotsissa (9. toukokuuta) ja Norjassa (28. kesäkuuta). |
||
Versio 18. helmikuuta 2011 kello 18.44
Vanha pohjoismainen naisennimi Reidun on Suomessa harvinaisehko: sillä on alle 22 kantajaa. Suosituin nimi on ollut monen muun pohjoismaisen nimen tapaan 1940- ja 1950-luvuilla (7 naista); muut esiintymät lienevät yksittäistapauksia vuosilta 1932, 1938, 1967, 1971, 1978 ja 1989. Vanhempi kirjoitusasu Reidunn on muutamalla. Useimmat Reidun(n)-nimiset lienevät ruotsinkielisiä.
Reidun, aikaisemmin Hreiðunn, on rakenteeltaan kaksiosainen: muinaisnorjan 'hreið' liittynee "kotipesään" ja verbi '-unn' merkitsee "rakastaa". Samasta 'hreið'-kannasta juontuu Suomessa tutumpi miehennimi Reidar (alle 166 kantajaa). Norjalaislähteiden mukaan Reid-nimien alkuosa olisikin mahdollisesti 'hreiðr', "seppele, seppelemäinen linnunpesä". Mahdollisesti kyseeseen tulevia ovat myös sanat 'reið', "ratsu" ja 'reiðr' "vihainen".
Suosituin Reidun-nimi lienee Islannissa ja Norjassa. Ruotsissa se on viime vuosikymmeninä ollut harvinainen; siellä kantajia on hieman yli 630. Reidun on kalenterinimi Ruotsissa (9. toukokuuta) ja Norjassa (28. kesäkuuta).
(REA UOTILA-LINDQVIST 18.2.2011)