Ero sivun ”Priska” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
<i>Priska</i>-nimi muistetaan Merja Otavan samannimisestä nuorisoromaanista vuodelta 1959. Kirjan <i>Priska</i> oli oikealta nimeltään <i>Piia Kristiina</i>. |
<i>Priska</i>-nimi muistetaan Merja Otavan samannimisestä nuorisoromaanista vuodelta 1959. Kirjan <i>Priska</i> oli oikealta nimeltään <i>Piia Kristiina</i>. <i>Priska</i>-nimen uusi tuleminen lienee alkanut juuri Otavan romaanin ilmestymisestä: edellisen kerran sitä käytettiin 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa (20 kantajaa). -Tammikuun alussa <i>Priska</i>-nimisiä oli alle 64 naista ja alle 20 miestä. 2000-luvulla <i>Priska</i> on saanut alle 15 kantajaa ja sen voidaan katoa olevan suosionsa huipulla. |
||
(REA UOTILA-LINDQVIST) |
|||
Versio 7. tammikuuta 2011 kello 14.19
Priska on suomenkielinen muoto muinaisroomalaisesta nimestä Prisca, joka on feminiinen muoto nimestä Priscus. Priscus on latinaa ja tarkoittaa "muinaista". Priska-nimeä kantaa Suomessa 1 mies ja 53 naista. (Prisca 11n)
(ANITA KOSKI 27.2.2006)
Vuoden lopussa 2007 Priska-nimisiä oli Suomessa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan 56.
Syyskuun lopussa 2008 Priskoja oli Suomessa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan 56 naista ja yksi mies. Näistä 9 on nimetty 2000-luvulla. Prisca-nimisiä oli 14, joista 4 on nimetty 2000-luvulla.
Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 64 naista ja alle 20 miestä.
Priska-nimi muistetaan Merja Otavan samannimisestä nuorisoromaanista vuodelta 1959. Kirjan Priska oli oikealta nimeltään Piia Kristiina. Priska-nimen uusi tuleminen lienee alkanut juuri Otavan romaanin ilmestymisestä: edellisen kerran sitä käytettiin 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa (20 kantajaa). -Tammikuun alussa Priska-nimisiä oli alle 64 naista ja alle 20 miestä. 2000-luvulla Priska on saanut alle 15 kantajaa ja sen voidaan katoa olevan suosionsa huipulla.
(REA UOTILA-LINDQVIST)