Ero sivun ”Maud” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kuningatarnimi <i>Maud</i> on meillä suhteellisen yleinen: sillä on 1800-luvun lopulta lähtien ollut alle 246 naispuolista kantajaa (ja yksi miespuolinen). Eniten nimeä on annettu vuosina 1940-59, yhteensä 82 kertaa. Viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana <i>Maud</i>-nimen on saanut 9 tyttöä. |
Kuningatarnimi <i>Maud</i> on meillä suhteellisen yleinen: sillä on 1800-luvun lopulta lähtien ollut alle 246 naispuolista kantajaa (ja yksi miespuolinen). Eniten nimeä on annettu vuosina 1940-59, yhteensä 82 kertaa. Viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana <i>Maud</i>-nimen on saanut 9 tyttöä. |
||
Britanniassa <i>Maud</i> on vanha kansanomainen lyhentymä <i>Magdalenasta</i>. Kehityskulku lienee ollut seuraavanlainen: <i>Magdalene -> Maudelen -> Maudlin -> Maud</i>. Englannin yleiskielen sanassa 'maudlin' etunimi on saanut pejoratiivisen merkityksen "ylitunteellinen, pateettinen, falski". <i>Raamatun</i> Maria |
Britanniassa <i>Maud</i> on vanha kansanomainen lyhentymä <i>Magdalenasta</i>. Kehityskulku lienee ollut seuraavanlainen: <i>Magdalene -> Maudelen -> Maudlin -> Maud</i>. Englannin yleiskielen sanassa 'maudlin' etunimi on saanut pejoratiivisen merkityksen "ylitunteellinen, pateettinen, falski". Taustalla on <i>Raamatun</i> Maria Magdalena, jonka kerrottiin katuneen syntejään vuolaasti itkien. |
||
Keskienglannissa nimi kirjoitettiin <i>Maudelen</i>; lyhentymä <i>Maud</i> puolestaan on tunnettu jo keskiajalta, mutta sen suosio hiipui 1300-luvun lopulle tultaessa. Uudelleen <i>Maudin</i> herätti henkiin lordi Tennysonin runo 'Maud' (1855): siitä tuli muotinimi. Skandinavian maihin se levisi etenkin Walesin prinsessa Maudin (myöh. Norjan kuningatar Maud, 1869-1938) ansiosta. Kuningatar Maudin mukaan on nimetty Etelämantereen Kuningatar Maudin maa ja Kuningatar Maudin vuoret; Kanadassa on Kuningatar Maudin lahti. Norjan prinsessa Märtha Louise, kuningatar Maudin lapsenlapsenlapsi, antoi esikoiselleen nimen <i>Maud Angelica</i> (s. 2003). |
Keskienglannissa nimi kirjoitettiin <i>Maudelen</i>; lyhentymä <i>Maud</i> puolestaan on tunnettu jo keskiajalta, mutta sen suosio hiipui 1300-luvun lopulle tultaessa. Uudelleen <i>Maudin</i> herätti henkiin lordi Tennysonin runo 'Maud' (1855): siitä tuli muotinimi. Skandinavian maihin se levisi etenkin Walesin prinsessa Maudin (myöh. Norjan kuningatar Maud, 1869-1938) ansiosta. Kuningatar Maudin mukaan on nimetty Etelämantereen Kuningatar Maudin maa ja Kuningatar Maudin vuoret; Kanadassa on Kuningatar Maudin lahti. Norjan prinsessa Märtha Louise, kuningatar Maudin lapsenlapsenlapsi, antoi esikoiselleen nimen <i>Maud Angelica</i> (s. 2003). |
||
Versio 3. tammikuuta 2011 kello 20.22
Kuningatarnimi Maud on meillä suhteellisen yleinen: sillä on 1800-luvun lopulta lähtien ollut alle 246 naispuolista kantajaa (ja yksi miespuolinen). Eniten nimeä on annettu vuosina 1940-59, yhteensä 82 kertaa. Viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana Maud-nimen on saanut 9 tyttöä.
Britanniassa Maud on vanha kansanomainen lyhentymä Magdalenasta. Kehityskulku lienee ollut seuraavanlainen: Magdalene -> Maudelen -> Maudlin -> Maud. Englannin yleiskielen sanassa 'maudlin' etunimi on saanut pejoratiivisen merkityksen "ylitunteellinen, pateettinen, falski". Taustalla on Raamatun Maria Magdalena, jonka kerrottiin katuneen syntejään vuolaasti itkien.
Keskienglannissa nimi kirjoitettiin Maudelen; lyhentymä Maud puolestaan on tunnettu jo keskiajalta, mutta sen suosio hiipui 1300-luvun lopulle tultaessa. Uudelleen Maudin herätti henkiin lordi Tennysonin runo 'Maud' (1855): siitä tuli muotinimi. Skandinavian maihin se levisi etenkin Walesin prinsessa Maudin (myöh. Norjan kuningatar Maud, 1869-1938) ansiosta. Kuningatar Maudin mukaan on nimetty Etelämantereen Kuningatar Maudin maa ja Kuningatar Maudin vuoret; Kanadassa on Kuningatar Maudin lahti. Norjan prinsessa Märtha Louise, kuningatar Maudin lapsenlapsenlapsi, antoi esikoiselleen nimen Maud Angelica (s. 2003).
(REA UOTILA-LINDQVIST 3.1.2011)