Ero sivun ”Rea” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. |
Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. |
||
Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli |
Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929). |
||
Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä. |
Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä. |
||
Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.40
Sana 're(i)a' (‘pεια) on kreikkaa ja tarkoittaa virtaa, puroa, pientä jokea. Kreikkalaisessa jumaltarustossa Rhea oli kahden titaanin, Uranoksen (taivas) ja Gaian (maa) tytär ja Kronoksen (aika) sisar. Rhealle syntyi ylijumala Zeun lisäksi Poseidon, Hades, Hera, Demeter ja Hestia, ja hän ansaitsi näin paikkansa lukuisissa myyteissä ja kansantaruissa. Rhea-titaani on myös lainannut nimensä Saturnuksen toiseksi suurimmalle kuulle.
Liviuksen teoksessa Ab Urbe Condita kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa Numitorin tytär ja siten Aeneaksen jälkeläinen, Vestan neitsyt Rea Silvia (Ilia) synnytti Mars-jumalan raiskaamana Romuluksen ja Remuksen. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. Silvia viittaa metsään; Rean kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala Tiberiukseen. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa.
Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi Andrean, Margaretan ja Teresan lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä Rea saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. Reaa on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Realla on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).
Uutta nostetta Rea sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien Pia ja Mia vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti Reea. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.
Rea lausutaan yleensä aina /re:a/, pitkällä e:llä. Vokaalipituutta korostaa kirjoitusasu Réa. Suomessa on kastettu alle 985 Rea-nimistä tyttöä, Réa-asua on käytetty alle 10 kertaa. Reea on alle 188:n nimi. Kansainväliset Rhea (alle 179) ja Rhéa (alle 5) ovat myös käytössä. Kuuluisa kaima on näyttelijä Rea Mauranen; ehkä hänen ansiotaan on, että nimi ei ole ollenkaan unohdettu. 2000-luvulla Rea on valittu nimeksi yli 45 kertaa, samoin Reea yli 45 kertaa ja Rhea yli 20 kertaa.
Entäpä Chris ja muut Reat? Sukunimenä Rea esiintyy alunperin Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa 'rea' on alkujaan tarkoittanut henkilöä, joka asuu laitumen tai joen lähellä. Ranskassa Rea pohjautuu vanhaan ranskaan ja tätä kautta latinan sanaan 'rex' ("kuningas"). Espanjassa puolestaan Rea on baskinimi, joka on peräisin baskinkielisestä sanasta 'larre' ("niitty"). Toisaalta Rea voi Espanjassa olla myös alkujaan lisänimi: se on feminiinimuoto espanjan sanasta 'reo' (< latinan 'reus', "syytetty").
(REA UOTILA-LINDQVIST 13.12.2010)