Ero sivun ”Pirta” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
<i>Pirta</i> on valittu etunimeksi alle 87 kertaa. Nimen ensiesiintyminen on ajanjaksolta 1920—39, mutta se yleistyi vasta 1980-luvulle tultaessa. Valtaosa <i>Pirta</i>-tytöistä (36) on saanut nimensä 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-lukulaisia kaimoja on alle 20. |
<i>Pirta</i> on valittu etunimeksi alle 87 kertaa. Nimen ensiesiintyminen on ajanjaksolta 1920—39, mutta se yleistyi vasta 1980-luvulle tultaessa. Valtaosa <i>Pirta</i>-tytöistä (36) on saanut nimensä 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-lukulaisia kaimoja on alle 20. |
||
Reipas nimi sopii hyvin Pir-alkuisten nimien seuraan: kalenterista löytyvät takavuosina suositut <i>Pirkko, Pirjo</i> ja <i>Pirit(t)a</i>, kalenterin ulkopuolelta mm. <i>Pirketta</i> (alle 124 kantajaa) ja <i>Pirke</i> (alle 41). Nämä nimet pohjautuvat ruotsin <i>Birgittaan</i>, joka puolestaan juontuu kelttiläisestä pyhimysnimestä <i>Brigit</i>, "korkea, korotettu". Nimipäivä on 7. lokakuuta, ruotsalaisen pyhimyksen, profeetan ja birgittalaissääntökunnan perustajan Pyhän Birgitan (1303—1373) muistopäivänä. Myös Tallinnassa sijaitseva merenranta-alue Pirita on saanut nimensä Neitsyt Marian birgittalaisluostarin mukaan. |
Reipas nimi sopii hyvin Pir-(Bir-)alkuisten nimien seuraan: kalenterista löytyvät takavuosina suositut <i>Pirkko, Pirjo</i> ja <i>Pirit(t)a</i> sekä <i>Birgitta, Brita, Britta, Britt</i> ja <i>Birgit<7i>; kalenterin ulkopuolelta mm. <i>Pirketta</i> (alle 124 kantajaa) ja <i>Pirke</i> (alle 41). Nämä nimet pohjautuvat ruotsin <i>Birgittaan</i>, joka puolestaan juontuu kelttiläisestä pyhimysnimestä <i>Brigit</i>, "korkea, korotettu". Nimipäivä on 7. lokakuuta, ruotsalaisen pyhimyksen, profeetan ja birgittalaissääntökunnan perustajan Pyhän Birgitan (1303—1373) muistopäivänä. Myös Tallinnassa sijaitseva merenranta-alue Pirita on saanut nimensä Neitsyt Marian birgittalaisluostarin mukaan. |
||
<i>Pirta</i> on joissain tapauksissa voitu saada pudottamalla <i>Piritan</i> jälkimmäinen i pois; suomen itämurteissa 'pirta' kuitenkin merkitsee kangaspuiden kaidetta. Eino Leinon "Elegiassa" <i>langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta</i>. Sanonta "sopia jonkun pirtaan" tarkoittaa asian sopivan jonkun suunnitelmiin tai ajatusmaailmaan: asia on siis sopiva tai järkevä. |
<i>Pirta</i> on joissain tapauksissa voitu saada pudottamalla <i>Piritan</i> jälkimmäinen i pois; suomen itämurteissa 'pirta' kuitenkin merkitsee kangaspuiden kaidetta. Eino Leinon "Elegiassa" <i>langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta</i>. Sanonta "sopia jonkun pirtaan" tarkoittaa asian sopivan jonkun suunnitelmiin tai ajatusmaailmaan: asia on siis sopiva tai järkevä. |
||
Versio 19. joulukuuta 2012 kello 10.53
Pirta on valittu etunimeksi alle 87 kertaa. Nimen ensiesiintyminen on ajanjaksolta 1920—39, mutta se yleistyi vasta 1980-luvulle tultaessa. Valtaosa Pirta-tytöistä (36) on saanut nimensä 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-lukulaisia kaimoja on alle 20.
Reipas nimi sopii hyvin Pir-(Bir-)alkuisten nimien seuraan: kalenterista löytyvät takavuosina suositut Pirkko, Pirjo ja Pirit(t)a sekä Birgitta, Brita, Britta, Britt ja Birgit<7i>; kalenterin ulkopuolelta mm. Pirketta (alle 124 kantajaa) ja Pirke (alle 41). Nämä nimet pohjautuvat ruotsin Birgittaan, joka puolestaan juontuu kelttiläisestä pyhimysnimestä Brigit, "korkea, korotettu". Nimipäivä on 7. lokakuuta, ruotsalaisen pyhimyksen, profeetan ja birgittalaissääntökunnan perustajan Pyhän Birgitan (1303—1373) muistopäivänä. Myös Tallinnassa sijaitseva merenranta-alue Pirita on saanut nimensä Neitsyt Marian birgittalaisluostarin mukaan.
Pirta on joissain tapauksissa voitu saada pudottamalla Piritan jälkimmäinen i pois; suomen itämurteissa 'pirta' kuitenkin merkitsee kangaspuiden kaidetta. Eino Leinon "Elegiassa" langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. Sanonta "sopia jonkun pirtaan" tarkoittaa asian sopivan jonkun suunnitelmiin tai ajatusmaailmaan: asia on siis sopiva tai järkevä.
(REA UOTILA-LINDQVIST 19.12.2012)