Ero sivun ”Maud” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (12 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kuningatarnimi <i>Maud</i> on meillä suhteellisen yleinen: sillä on 1800-luvun lopulta lähtien ollut alle 246 naispuolista kantajaa (ja yksi miespuolinen). Eniten nimeä on annettu vuosina |
Kuningatarnimi <i>Maud</i> on meillä suhteellisen yleinen: sillä on 1800-luvun lopulta lähtien ollut alle 246 naispuolista kantajaa (ja yksi miespuolinen). Eniten nimeä on annettu vuosina 1940—59, yhteensä 82 kertaa. Viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana <i>Maud</i>-nimen on saanut 9 tyttöä. <i>Maude</i> on alle 20:n nimi. <i>Maud</i> ja <i>Maude</i> lausutaan Suomessakin lähes aina [mo:d]. |
||
Britanniassa <i>Maud</i> on vanha kansanomainen lyhentymä <i>Magdalenasta</i>. Kehityskulku lienee ollut seuraavanlainen: <i>Magdalene -> Maudelen -> Maudlin -> Maud</i>. Englannin yleiskielen sanassa 'maudlin' etunimi on saanut pejoratiivisen merkityksen "ylitunteellinen, pateettinen, falski". Taustalla on <i>Raamatun</i> Maria Magdalena, jonka kerrottiin katuneen syntejään vuolaasti itkien. |
Britanniassa <i>Maud</i> on vanha kansanomainen lyhentymä <i>Magdalenasta</i>. Kehityskulku lienee ollut seuraavanlainen: <i>Magdalene -> Maudelen -> Maudlin -> Maud</i>. Englannin yleiskielen sanassa 'maudlin' etunimi on saanut pejoratiivisen merkityksen "ylitunteellinen, pateettinen, falski". Taustalla on <i>Raamatun</i> Maria Magdalena, jonka kerrottiin katuneen syntejään vuolaasti itkien. |
||
Keskienglannissa nimi kirjoitettiin <i>Maudelen</i>; lyhentymä <i>Maud</i> |
Keskienglannissa nimi kirjoitettiin <i>Maudelen</i>; lyhentymä <i>Maud</i> on ollut yleinen jo keskiajalla, mutta sen suosio hiipui 1300-luvun lopulle tultaessa. Uudelleen <i>Maudin</i> herätti henkiin lordi Tennysonin runo 'Maud' (1855): siitä tuli 1800-luvun lopun muotinimi. Skandinaviaan se levisi etenkin Walesin prinsessa Maudin (myöh. Norjan kuningatar Maud, 1869—1938) ansiosta. Kuningatar Maudin mukaan on nimetty Etelämantereen Kuningatar Maudin maa ja Kuningatar Maudin vuoret; Kanadassa on Kuningatar Maudin lahti. Norjan prinsessa Märtha Louise, kuningatar Maudin lapsenlapsenlapsi, antoi esikoiselleen nimen <i>Maud Angelica</i> (s. 2003). |
||
<i>Maud</i> on tuttu myös Vihervaaran Anna -sarjan luojasta, kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomerystä (1874—1942). Irlannin vapaustaistelijattarena muistetaan tulisieluinen |
|||
Maud Gonne (1866—1953). |
|||
Nykyinen versio 24. heinäkuuta 2012 kello 08.57
Kuningatarnimi Maud on meillä suhteellisen yleinen: sillä on 1800-luvun lopulta lähtien ollut alle 246 naispuolista kantajaa (ja yksi miespuolinen). Eniten nimeä on annettu vuosina 1940—59, yhteensä 82 kertaa. Viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana Maud-nimen on saanut 9 tyttöä. Maude on alle 20:n nimi. Maud ja Maude lausutaan Suomessakin lähes aina [mo:d].
Britanniassa Maud on vanha kansanomainen lyhentymä Magdalenasta. Kehityskulku lienee ollut seuraavanlainen: Magdalene -> Maudelen -> Maudlin -> Maud. Englannin yleiskielen sanassa 'maudlin' etunimi on saanut pejoratiivisen merkityksen "ylitunteellinen, pateettinen, falski". Taustalla on Raamatun Maria Magdalena, jonka kerrottiin katuneen syntejään vuolaasti itkien.
Keskienglannissa nimi kirjoitettiin Maudelen; lyhentymä Maud on ollut yleinen jo keskiajalla, mutta sen suosio hiipui 1300-luvun lopulle tultaessa. Uudelleen Maudin herätti henkiin lordi Tennysonin runo 'Maud' (1855): siitä tuli 1800-luvun lopun muotinimi. Skandinaviaan se levisi etenkin Walesin prinsessa Maudin (myöh. Norjan kuningatar Maud, 1869—1938) ansiosta. Kuningatar Maudin mukaan on nimetty Etelämantereen Kuningatar Maudin maa ja Kuningatar Maudin vuoret; Kanadassa on Kuningatar Maudin lahti. Norjan prinsessa Märtha Louise, kuningatar Maudin lapsenlapsenlapsi, antoi esikoiselleen nimen Maud Angelica (s. 2003).
Maud on tuttu myös Vihervaaran Anna -sarjan luojasta, kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomerystä (1874—1942). Irlannin vapaustaistelijattarena muistetaan tulisieluinen Maud Gonne (1866—1953).
(REA UOTILA-LINDQVIST 3.1.2011)