Ero sivun ”Mesi” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Vanhalla suomenkielellä hunajaa tarkoittava <i>Mesi</i> on nimenä 34 naisella. Vaikka ensimaininta on vuodelta 1959, nimi tuntuu tulleen suorastaan trendikkääksi vasta 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen. 2000-luvulla nimettyjä <i>Mesi</i>-tyttöjä on 15. |
Vanhalla suomenkielellä hunajaa tarkoittava <i>Mesi</i> on nimenä 34 naisella. Vaikka ensimaininta on vuodelta 1959, nimi tuntuu tulleen suorastaan trendikkääksi vasta 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen. 2000-luvulla nimettyjä <i>Mesi</i>-tyttöjä on 15. |
||
<i>Mesiä</i> on voitu käyttää monenkin Me-alkuisen naisennimen kutsumana, vaikka nykyään se toimii sellaisenaan kotoisana luontonimenä. |
<i>Mesiä</i> on voitu käyttää monenkin Me-alkuisen naisennimen kutsumana, vaikka nykyään se toimii sellaisenaan kotoisana luontonimenä. Pidempi <i>Mesikki</i> piipahti almanakoissa 1920-luvun alussa; samalla vuosikymmenellä syntyivät sen kolme kantajaa. |
||
'Mesi' lienee esiintynyt jo suomalais-ugrilaisessa kantakielessä; vielä nykyäänkin viron 'mesi' ja unkarin vastaava sana 'méz' ovat täysin tunnistettavia. Suomalais-ugrilaisille sana on kuitenkin lainautunut kantaindoeurooppalaisesta kielestä. Näin esimerkiksi englannin simaa tarkoittava sana 'mead' ja ruotsin 'mjöd' sekä venäjän hunajaa tarkoittava 'mjod' ovat meikäläiselle medelle sukua. Viikinkien simahan oli hunajajuomaa. Nykyisessä suomen kirjakielessä mesi tarkoittaa kukkien nestemäistä eritettä eli varsinaisen hunajan raaka-ainetta. |
'Mesi' lienee esiintynyt jo suomalais-ugrilaisessa kantakielessä; vielä nykyäänkin viron 'mesi' ja unkarin vastaava sana 'méz' ovat täysin tunnistettavia. Suomalais-ugrilaisille sana on kuitenkin lainautunut kantaindoeurooppalaisesta kielestä. Näin esimerkiksi englannin simaa tarkoittava sana 'mead' ja ruotsin 'mjöd' sekä venäjän hunajaa tarkoittava 'mjod' ovat meikäläiselle medelle sukua. Viikinkien simahan oli hunajajuomaa. Nykyisessä suomen kirjakielessä mesi tarkoittaa kukkien nestemäistä eritettä eli varsinaisen hunajan raaka-ainetta. |
||
<i>Hunaja</i> on kahden tytön nimi vuosilta 2004 ja 2009. <i>Honey</i> jakautuu molemmille sukupuolille luvuin 1/5. |
<i>Hunaja</i> on kahden tytön nimi vuosilta 2004 ja 2009. <i>Honey</i> jakautuu molemmille sukupuolille luvuin 1/5. |
||
(REA LEHTONEN 7.7.2009) |
(REA LEHTONEN 7.7.2009) |
||
<hr> |
|||
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 35. |
|||
Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 48 naista ja alle 15 miestä. |
|||
Nykyinen versio 8. maaliskuuta 2011 kello 11.28
Vanhalla suomenkielellä hunajaa tarkoittava Mesi on nimenä 34 naisella. Vaikka ensimaininta on vuodelta 1959, nimi tuntuu tulleen suorastaan trendikkääksi vasta 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen. 2000-luvulla nimettyjä Mesi-tyttöjä on 15.
Mesiä on voitu käyttää monenkin Me-alkuisen naisennimen kutsumana, vaikka nykyään se toimii sellaisenaan kotoisana luontonimenä. Pidempi Mesikki piipahti almanakoissa 1920-luvun alussa; samalla vuosikymmenellä syntyivät sen kolme kantajaa.
'Mesi' lienee esiintynyt jo suomalais-ugrilaisessa kantakielessä; vielä nykyäänkin viron 'mesi' ja unkarin vastaava sana 'méz' ovat täysin tunnistettavia. Suomalais-ugrilaisille sana on kuitenkin lainautunut kantaindoeurooppalaisesta kielestä. Näin esimerkiksi englannin simaa tarkoittava sana 'mead' ja ruotsin 'mjöd' sekä venäjän hunajaa tarkoittava 'mjod' ovat meikäläiselle medelle sukua. Viikinkien simahan oli hunajajuomaa. Nykyisessä suomen kirjakielessä mesi tarkoittaa kukkien nestemäistä eritettä eli varsinaisen hunajan raaka-ainetta.
Hunaja on kahden tytön nimi vuosilta 2004 ja 2009. Honey jakautuu molemmille sukupuolille luvuin 1/5.
(REA LEHTONEN 7.7.2009)
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 35.
Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 48 naista ja alle 15 miestä.