Ero sivun ”Unaja” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
<i>Unto</i> 11956/1, <i>Untamo</i> 4033/1, <i>Unio</i> 9/0, <i>Unia</i> 0/3 |
<i>Unto</i> 11956/1, <i>Untamo</i> 4033/1, <i>Unio</i> 9/0, <i>Unia</i> 0/3 |
||
(REA LEHTONEN 27.6.2009) |
(REA LEHTONEN 27.6.2009) |
||
<hr> |
|||
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 7. |
|||
Nykyinen versio 8. joulukuuta 2010 kello 15.56
Suomalaiset muinaisnimet kitkettiin pois etunimikäytöstä 1500-luvulle tultaessa. Ne korvautuivat kristillisillä nimillä, joita edelleen on ylivoimaisesti suurin osa kalenterinimistämme. Paikannimi-, sukunimi- ja eläintennimikäytössä osa muinaisnimistä on kuitenkin säilynyt.
Kustaa Vilkuna mainitsee henkilönnimi Unajan mahdollisena varhaiskeskiaikaisena muinaisnimenä. Paikannimenä se on Raumalla sijaitseva kylä, jolla onkin vuosisatainen historia. Kylä on kaupungin vanhin, itse Raumaakin vanhempi. Unaja oli asutettu viimeistään 1200-luvulla. Muodossa Unio se mainitaan vuonna 1413 kaupunkiveroa maksavana kauppapaikkana.
Nimen merkitys on mysteeri. Se saattaa liittyä vanhoihin Unti-, Unto- ja Untamo-nimiin, jotka merkinnevät unenhaltiaa. Unajakin voisi sisältää tekijää osoittavan loppupäätteen -aja. D.E.D. Europaeuksen mukaan sana 'unaja' esiintyisi myös suomensukuisissa syrjäänin ja ostjakin kielissä — mutta sanan selitys "sim, ankko" ei liiemmälti nykysuomalaista valaise.
Unaja on meillä kuuden naisen nimi. Sen esiintymät ovat yhtä lukuunottamatta 2000-luvulta. Poikkeuksen tekee vuonna 1977 tämän nimen saanut nainen.
Unto 11956/1, Untamo 4033/1, Unio 9/0, Unia 0/3
(REA LEHTONEN 27.6.2009)
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 7.