Ero sivun ”Tilla” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Läheinen kalenterinimi <i>Tilda</i> lienee erikoista nimeä etsivälle turhan yleinen (2/3025), vaikka sen suosiota saattaakin lisätä samanniminen söpö käsityöharrastus, tildaaminen. Skandinaavisasuinen <i>Tilde</i> on nimenä 143:lla; virallisessa käytössä ovat myös vanhat kansanmuodot <i>Tilta</i> (0/45) ja <i>Tiltu</i> (0/18). |
Läheinen kalenterinimi <i>Tilda</i> lienee erikoista nimeä etsivälle turhan yleinen (2/3025), vaikka sen suosiota saattaakin lisätä samanniminen söpö käsityöharrastus, tildaaminen. Skandinaavisasuinen <i>Tilde</i> on nimenä 143:lla; virallisessa käytössä ovat myös vanhat kansanmuodot <i>Tilta</i> (0/45) ja <i>Tiltu</i> (0/18). |
||
<i>Tillyä</i> voidaan hyvinkin pitää nimen englantilaisserkkuna; onhan sekin vanha, jo romanttiselta kuulostava kansanmukaelma <i>Matildasta</i>. Suomessa <i>Tilly</i> on 17 naisen nimi; kasvikuntaankin assosioituva kirjoitusasu <i>Tilli</i> on käytössä kahdeksalla. |
<i>Tillyä</i> voidaan hyvinkin pitää nimen englantilaisserkkuna; onhan sekin vanha, jo romanttiselta kuulostava kansanmukaelma <i>Matildasta</i>. Suomessa <i>Tilly</i> on 17 naisen nimi ja <i>Tillie</i> yhden; kasvikuntaankin assosioituva kirjoitusasu <i>Tilli</i> on käytössä kahdeksalla. |
||
Kokonaan eri kantaa on miehennimi <i>Till</i> (16/1), jonka tunnetuin kantaja lienee kiistatta saksalaisesta kansantarustosta tuttu Till Eulenspiegel. Nimi on muinainen variantti Diet-alkuisista germaanisista nimistä: jo kuudennella vuosisadalla keskisessä Euroopassa vaikutti |
Kokonaan eri kantaa on miehennimi <i>Till</i> (16/1), jonka tunnetuin kantaja lienee kiistatta saksalaisesta kansantarustosta tuttu Till Eulenspiegel. Nimi on muinainen variantti Diet-alkuisista germaanisista nimistä: jo kuudennella vuosisadalla keskisessä Euroopassa vaikutti Pyhä Tillo. <i>Tillin</i> muita variantteja ovat <i>Til</i> (1/0) ja <i>Thelonius</i> (3/0). |
||
(REA LEHTONEN 29.5.2009) |
(REA LEHTONEN 29.5.2009) |
||
---- |
|||
Elokuun alussa 2009 <i>Tilla</i>-nimisiä oli 28. |
|||
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 29. |
|||
Lokakuun lopussa 2010 Tilde 166, Tiltu n. 20. |
|||
<i>Tilla</i>: Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 37 naista ja alle 15 miestä. |
Nykyinen versio 30. lokakuuta 2010 kello 18.25
Nykymuodin mukainen, pehmoisensuloinen Tilla on 27 tytön nimi. Sen ensiesiintyminen Suomessa tapahtui vuonna 1940, mutta nimen kantajista peräti 19 on syntynyt vuoden 1982 jälkeen ja 7 vuoden 2005 jälkeen.
Tilla voidaan mieltää Tiilan (0/62) tavoin mm. Matildan ja Ottilian lyhentymäksi tai näiden inspiroimaksi uusmuodosteeksi. Germaaninen Matilda tarkoittaa taistelussa voimakasta; nimi on meilläkin hurjan suosittu (7/35936).
Läheinen kalenterinimi Tilda lienee erikoista nimeä etsivälle turhan yleinen (2/3025), vaikka sen suosiota saattaakin lisätä samanniminen söpö käsityöharrastus, tildaaminen. Skandinaavisasuinen Tilde on nimenä 143:lla; virallisessa käytössä ovat myös vanhat kansanmuodot Tilta (0/45) ja Tiltu (0/18).
Tillyä voidaan hyvinkin pitää nimen englantilaisserkkuna; onhan sekin vanha, jo romanttiselta kuulostava kansanmukaelma Matildasta. Suomessa Tilly on 17 naisen nimi ja Tillie yhden; kasvikuntaankin assosioituva kirjoitusasu Tilli on käytössä kahdeksalla.
Kokonaan eri kantaa on miehennimi Till (16/1), jonka tunnetuin kantaja lienee kiistatta saksalaisesta kansantarustosta tuttu Till Eulenspiegel. Nimi on muinainen variantti Diet-alkuisista germaanisista nimistä: jo kuudennella vuosisadalla keskisessä Euroopassa vaikutti Pyhä Tillo. Tillin muita variantteja ovat Til (1/0) ja Thelonius (3/0).
(REA LEHTONEN 29.5.2009)
Elokuun alussa 2009 Tilla-nimisiä oli 28.
Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 29.
Lokakuun lopussa 2010 Tilde 166, Tiltu n. 20.
Tilla: Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 37 naista ja alle 15 miestä.