Ero sivun ”Io” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kaunis <i>Io</i> on meillä |
Kaunis <i>Io</i> on meillä 4-16 henkilön nimi. Ensiesiintymä on ajanjaksolta 1940–59; loput viime vuosikymmeniltä. Myös muualla maailmassa <i>Io</i> on etunimenä hyvin harvinainen. |
||
<i>Io</i> tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala <i>Zeus</i> rakastui Argoksen kuninkaan <i>Inachuksen</i> tyttäreen, prinsessa <i>Ioon</i> (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan <i>Heralta</i>. <i> |
<i>Io</i> tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala <i>Zeus</i> rakastui Argoksen kuninkaan <i>Inachuksen</i> tyttäreen, prinsessa <i>Ioon</i> (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan <i>Heralta</i>. <i>Ion</i> kerrotaan syntyneen <i>Inachuksen</i> suusta samaan tapaan kuin <i>Pallas Athene</i> Zeun otsasta. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen <i>Io</i> merkitys on hämärän peitossa. |
||
Yksi Jupiterin kuista on nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään <i>Inachis io</i>, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera <i>Io</i> jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun. |
Yksi Jupiterin kuista on nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään <i>Inachis io</i>, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera <i>Io</i> jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun. |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Samoin kirjoitetaan myös italian kielen pronomini 'io', "minä". Io on nimeltään myös eräs ohjelmointikieli. |
Samoin kirjoitetaan myös italian kielen pronomini 'io', "minä". Io on nimeltään myös eräs ohjelmointikieli. |
||
Myös muualla maailmassa <i>Io</i> on hyvin harvinainen naisennimi. |
|||
Nykyinen versio 8. helmikuuta 2013 kello 10.53
Kaunis Io on meillä 4-16 henkilön nimi. Ensiesiintymä on ajanjaksolta 1940–59; loput viime vuosikymmeniltä. Myös muualla maailmassa Io on etunimenä hyvin harvinainen.
Io tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala Zeus rakastui Argoksen kuninkaan Inachuksen tyttäreen, prinsessa Ioon (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan Heralta. Ion kerrotaan syntyneen Inachuksen suusta samaan tapaan kuin Pallas Athene Zeun otsasta. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen Io merkitys on hämärän peitossa.
Yksi Jupiterin kuista on nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään Inachis io, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera Io jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun.
Mytologian toinen Io eli Eo (Ηώ/Εώ, nykykreikassa Αυγή) oli auringonnousun jumalatar, latinaksi Aurora. Hänen tehtävänsä oli avata taivaan portit auringonjumala Helioksen vaunuille.
Samoin kirjoitetaan myös italian kielen pronomini 'io', "minä". Io on nimeltään myös eräs ohjelmointikieli.
(REA UOTILA-LINDQVIST 27.7.2012)