Ero sivun ”Reidun” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Vanha pohjoismainen naisennimi <i>Reidun</i> on Suomessa harvinaisehko: sillä on alle 22 kantajaa. Suosituin se on ollut monen muun pohjoismaisen nimen tapaan 1940- ja 1950-luvuilla (7 naista); muut esiintymät lienevät yksittäistapauksia vuosilta 1932, 1938, 1967, 1971, 1978 ja 1989. Vanhempi kirjoitusasu <i>Reidunn</i> on muutamalla |
Vanha pohjoismainen naisennimi <i>Reidun</i> on Suomessa harvinaisehko: sillä on alle 22 kantajaa. Suosituin se on ollut monen muun pohjoismaisen nimen tapaan 1940- ja 1950-luvuilla (7 naista); muut esiintymät lienevät yksittäistapauksia vuosilta 1932, 1938, 1967, 1971, 1978 ja 1989. Vanhempi kirjoitusasu <i>Reidunn</i> on käytössä muutamalla. |
||
<i>Reidun(n)</i>, aikaisemmin <i>Hreiðunn</i>, on rakenteeltaan kaksiosainen: muinaisnorjan 'hreið' liittynee "kotipesään" ja verbi '-unn' merkitsee "rakastaa". Samasta 'hreið'-kannasta juontuu Suomessa tutumpi miehennimi <i>Reidar</i> (alle 166 kantajaa). Norjalaislähteiden mukaan Reid-nimien alkuosa olisikin mahdollisesti 'hreiðr', "seppele, seppelemäinen linnunpesä". Mahdollisesti kyseeseen tulevia ovat myös sanat 'reið', "ratsu" ja 'reiðr' "vihainen". |
<i>Reidun(n)</i>, aikaisemmin <i>Hreiðunn</i>, on rakenteeltaan kaksiosainen: muinaisnorjan 'hreið' liittynee "kotipesään" ja verbi '-unn' merkitsee "rakastaa". Samasta 'hreið'-kannasta juontuu Suomessa tutumpi miehennimi <i>Reidar</i> (alle 166 kantajaa). Norjalaislähteiden mukaan Reid-nimien alkuosa olisikin mahdollisesti 'hreiðr', "seppele, seppelemäinen linnunpesä". Mahdollisesti kyseeseen tulevia ovat myös sanat 'reið', "ratsu" ja 'reiðr' "vihainen". |
||
Versio 18. helmikuuta 2011 kello 18.52
Vanha pohjoismainen naisennimi Reidun on Suomessa harvinaisehko: sillä on alle 22 kantajaa. Suosituin se on ollut monen muun pohjoismaisen nimen tapaan 1940- ja 1950-luvuilla (7 naista); muut esiintymät lienevät yksittäistapauksia vuosilta 1932, 1938, 1967, 1971, 1978 ja 1989. Vanhempi kirjoitusasu Reidunn on käytössä muutamalla.
Reidun(n), aikaisemmin Hreiðunn, on rakenteeltaan kaksiosainen: muinaisnorjan 'hreið' liittynee "kotipesään" ja verbi '-unn' merkitsee "rakastaa". Samasta 'hreið'-kannasta juontuu Suomessa tutumpi miehennimi Reidar (alle 166 kantajaa). Norjalaislähteiden mukaan Reid-nimien alkuosa olisikin mahdollisesti 'hreiðr', "seppele, seppelemäinen linnunpesä". Mahdollisesti kyseeseen tulevia ovat myös sanat 'reið', "ratsu" ja 'reiðr' "vihainen".
Yleisin Reidun(n) on ennen muuta Islannissa sekä Norjassa. Norjassa nimenkantajia on yli 12 000; suosionhuippu osuu 1930- ja 1940-luvuille. Ruotsissa Reidun on viime vuosikymmeninä ollut harvinainen; siellä kantajia on yhteensä hieman yli 630. Reidun on kalenterinimi Ruotsissa (9. toukokuuta) ja Norjassa (28. kesäkuuta).
(REA UOTILA-LINDQVIST 18.2.2011)