Ero sivun ”Kevät” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kevät on iloista uuden odotuksen aikaa. Keveätunnelmainen <i>Kevät</i> on annettu nimeksi alle 31 kertaa naisille ja alle 25 kertaa miehille. |
Kevät on iloista uuden odotuksen aikaa. Keveätunnelmainen <i>Kevät</i> on annettu nimeksi alle 31 kertaa naisille ja alle 25 kertaa miehille. Nimen ensimmäinen esiintymä on vuodelta 1926; siitä lähtien se on valittu tasaisesti pari kertaa vuosikymmenessä. 2000-luvulla <i>Kevään</i> on saanut nimekseen yli 7 lasta. Tunnetuin nimenkantaja on naistutkimuksen akatemiaprofessori Kevät Nousiainen. |
||
<i>Kevät</i> on yhdistetty ainakin nimiksi <i>Kevätsäde</i>, <i>Kevät-Säde</i>, <i>Kevättuuli</i> ja <i>Kevät-Kerttu</i>. Naisellinen <i>Kevätär</i> on muutaman nimi. |
<i>Kevät</i> on viime aikoina yhdistetty ainakin nimiksi <i>Kevätsäde</i>, <i>Kevät-Säde</i>, <i>Kevättuuli</i> ja <i>Kevät-Kerttu</i>. Naisellinen <i>Kevätär</i> on muutaman nimi. |
||
Sanana 'kevään' tiedetään olevan ainakin 3 000 vuotta vanha, mutta ei vanhinta omaperäistä sanastoamme. Se on korvannut vanhemman, nykyään etunimenä tunnetumman sanan <i>Touko</i> (1484/alle 5). 'Touko' merkitsee nykyään kapeammin keväisiä peltotöitä ja kasvavaa kevätviljaa. |
Sanana 'kevään' tiedetään olevan ainakin 3 000 vuotta vanha, mutta ei vanhinta omaperäistä sanastoamme. Se on korvannut vanhemman, nykyään etunimenä tunnetumman sanan <i>Touko</i> (1484/alle 5). 'Touko' merkitsee nykyään kapeammin keväisiä peltotöitä ja kasvavaa kevätviljaa. |
||
Englanninkielinen vastine <i>Spring</i> merkitsee kevään lisäksi lähdettä, loikkausta ja vieteriä. Se on meillä 1-4 naisen nimi. Skandinaavinen <i>Vår</i> on harvinaisena käytössä ainakin Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa. Romaaniset, sinänsä kauniit |
Englanninkielinen vastine <i>Spring</i> merkitsee kevään lisäksi lähdettä, loikkausta ja vieteriä. Se on meillä 1-4 naisen nimi. Skandinaavinen <i>Vår</i> on harvinaisena käytössä ainakin Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa. Romaaniset, sinänsä kauniit 'printemps' ja 'primavera' sekä latinan 'ver' ja kreikan 'anixi' eivät ole etuniminä käytössä. |
||
Nykyinen versio 10. marraskuuta 2010 kello 08.45
Kevät on iloista uuden odotuksen aikaa. Keveätunnelmainen Kevät on annettu nimeksi alle 31 kertaa naisille ja alle 25 kertaa miehille. Nimen ensimmäinen esiintymä on vuodelta 1926; siitä lähtien se on valittu tasaisesti pari kertaa vuosikymmenessä. 2000-luvulla Kevään on saanut nimekseen yli 7 lasta. Tunnetuin nimenkantaja on naistutkimuksen akatemiaprofessori Kevät Nousiainen.
Kevät on viime aikoina yhdistetty ainakin nimiksi Kevätsäde, Kevät-Säde, Kevättuuli ja Kevät-Kerttu. Naisellinen Kevätär on muutaman nimi.
Sanana 'kevään' tiedetään olevan ainakin 3 000 vuotta vanha, mutta ei vanhinta omaperäistä sanastoamme. Se on korvannut vanhemman, nykyään etunimenä tunnetumman sanan Touko (1484/alle 5). 'Touko' merkitsee nykyään kapeammin keväisiä peltotöitä ja kasvavaa kevätviljaa.
Englanninkielinen vastine Spring merkitsee kevään lisäksi lähdettä, loikkausta ja vieteriä. Se on meillä 1-4 naisen nimi. Skandinaavinen Vår on harvinaisena käytössä ainakin Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa. Romaaniset, sinänsä kauniit 'printemps' ja 'primavera' sekä latinan 'ver' ja kreikan 'anixi' eivät ole etuniminä käytössä.
(REA LEHTONEN 31.10.2010)