Ero sivun ”Kevät” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Kevät on iloista uuden odotuksen aikaa. Keveätunnelmainen <i>Kevät</i> on annettu nimeksi alle 31 kertaa naisille ja alle 25 kertaa miehille. Ensimmäinen esiintymä on vuodelta 19...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
<i>Kevät</i> on yhdistetty ainakin nimiksi <i>Kevätsäde</i>, <i>Kevät-Säde</i>, <i>Kevättuuli</i> ja <i>Kevät-Kerttu</i>. Naisellinen <i>Kevätär</i> on muutaman nimi. |
<i>Kevät</i> on yhdistetty ainakin nimiksi <i>Kevätsäde</i>, <i>Kevät-Säde</i>, <i>Kevättuuli</i> ja <i>Kevät-Kerttu</i>. Naisellinen <i>Kevätär</i> on muutaman nimi. |
||
Kevään tiedetään olevan sanana ainakin 3 000 vuotta vanha, mutta ei vanhinta omaperäistä sanastoamme. Se on korvannut vanhemman, nykyään etunimenä tunnetumman ksanan <i>Touko</i> (1484/alle 5). 'Touko' merkitsee nykyään kapeammin keväisiä peltotöitä ja kasvavaa kevätviljaa. merkitsevänä touko-sanana. |
|||
Kevään tiedetään olevan sanana ainakin 3 000 vuotta vanha. |
|||
Englanninkielinen vastine <i>Spring</i> merkitsee kevään lisäksi lähdettä, loikkausta ja vieteriä. Se on meillä 1-4 naisen nimi. Skandinaavinen <i>Vår</i> on harvinaisena käytössä ainakin Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa. Romaaniset, sinänsä kauniit <i>Printemps</i> ja <i>Primavera</i> sekä latinan <i>Ver</i> ja kreikan <i>Anixi</i> eivät ole etuniminä käytössä. |
Englanninkielinen vastine <i>Spring</i> merkitsee kevään lisäksi lähdettä, loikkausta ja vieteriä. Se on meillä 1-4 naisen nimi. Skandinaavinen <i>Vår</i> on harvinaisena käytössä ainakin Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa. Romaaniset, sinänsä kauniit <i>Printemps</i> ja <i>Primavera</i> sekä latinan <i>Ver</i> ja kreikan <i>Anixi</i> eivät ole etuniminä käytössä. |
||
<i>Kesä</i> on Väestörekisterin mukaan nimenä alle 1-9 naisella ja samoin 1-9 miehellä. Muutaman nimi on <i>Kesä-Päivi</i>, <i>Kesäheinä</i>, <i>Kesäkukka</i> ja <i>Kesätuuli</i>. Kalenterinimi <i>Suvi</i> on tietysti vuodenaikanimistä yleisin noin 13 860 esiintymällä. |
<i>Kesä</i> on Väestörekisterin mukaan nimenä alle 1-9 naisella ja samoin 1-9 miehellä. Muutaman nimi on <i>Kesä-Päivi</i>, <i>Kesäheinä</i>, <i>Kesäkukka</i> ja <i>Kesätuuli</i>. Kalenterinimi, länsimurteiden <i>Suvi</i> on tietysti vuodenaikanimistä yleisin noin 13 860 esiintymällä. Näistä kahdesta sanan 'kesä' arvellaan merkitsevän alun perin kesantokuukautta. |
||
Versio 31. lokakuuta 2010 kello 09.43
Kevät on iloista uuden odotuksen aikaa. Keveätunnelmainen Kevät on annettu nimeksi alle 31 kertaa naisille ja alle 25 kertaa miehille. Ensimmäinen esiintymä on vuodelta 1926; siitä lähtien nimi on valittu tasaisesti pari kertaa vuosikymmenessä. 2000-luvulla Kevään on saanut nimekseen yli 7 lasta. Tunnetuin nimenkantaja on naistutkimuksen akatemiaprofessori Kevät Nousiainen.
Kevät on yhdistetty ainakin nimiksi Kevätsäde, Kevät-Säde, Kevättuuli ja Kevät-Kerttu. Naisellinen Kevätär on muutaman nimi.
Kevään tiedetään olevan sanana ainakin 3 000 vuotta vanha, mutta ei vanhinta omaperäistä sanastoamme. Se on korvannut vanhemman, nykyään etunimenä tunnetumman ksanan Touko (1484/alle 5). 'Touko' merkitsee nykyään kapeammin keväisiä peltotöitä ja kasvavaa kevätviljaa. merkitsevänä touko-sanana.
Englanninkielinen vastine Spring merkitsee kevään lisäksi lähdettä, loikkausta ja vieteriä. Se on meillä 1-4 naisen nimi. Skandinaavinen Vår on harvinaisena käytössä ainakin Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa. Romaaniset, sinänsä kauniit Printemps ja Primavera sekä latinan Ver ja kreikan Anixi eivät ole etuniminä käytössä.
Kesä on Väestörekisterin mukaan nimenä alle 1-9 naisella ja samoin 1-9 miehellä. Muutaman nimi on Kesä-Päivi, Kesäheinä, Kesäkukka ja Kesätuuli. Kalenterinimi, länsimurteiden Suvi on tietysti vuodenaikanimistä yleisin noin 13 860 esiintymällä. Näistä kahdesta sanan 'kesä' arvellaan merkitsevän alun perin kesantokuukautta.
(REA LEHTONEN 31.10.2010)