Ero sivun ”Raija” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kalenterinimi <i>Raija</i> sivuutetaan nimioppaissa yleensä maininnalla 1950-luvun suositusta nimityypistä (<i>Aija, Eija, Seija, Kaija</i> jne). Nimi ei kuitenkaan ole pelkkä mallin mukaan tuotettu äännejono. |
Kalenterinimi <i>Raija</i> sivuutetaan nimioppaissa yleensä maininnalla 1950-luvun suositusta nimityypistä (<i>Aija, Eija, Seija, Kaija</i> jne). Nimi ei kuitenkaan ole pelkkä mallin mukaan tuotettu äännejono. |
||
<i>Raija</i> on meillä viettänyt nimipäivää vuodesta 1950 <i>Raisan</i> rinnalla 9. helmikuuta. Venäjällä sitä onkin perinteisesti käytetty marttyyri- ja pyhimysnimi <i>Raisan</i> hellittelymuotona kirjoitusasussa <i>Raja</i>. <i>Raisa</i> on alun perin kreikkaa ja merkitsee kevyttä. Kirkollisia teitä <i>Raisa</i> on levinnyt, verrattain harvinaisena, myös keskiseen Eurooppaan, mm. Ranskaan (<i>Raïssa</i>). Muissa Pohjoismaissa <i>Raisa</i> ja <i>Raija</i> ovar lähes tuntemattomia. |
<i>Raija</i> on meillä viettänyt nimipäivää vuodesta 1950 <i>Raisan</i> rinnalla 9. helmikuuta. Venäjällä sitä onkin perinteisesti käytetty marttyyri- ja pyhimysnimi <i>Raisan</i> hellittelymuotona kirjoitusasussa <i>Raja</i> (<i>Рая</i>). <i>Raisa</i> on alun perin kreikkaa ja merkitsee kevyttä. Kirkollisia teitä <i>Raisa</i> on levinnyt, verrattain harvinaisena, myös keskiseen Eurooppaan, mm. Ranskaan (sekoittunut muinaisranskalaiseen nimeen <i>Raïssa</i>). Muissa Pohjoismaissa <i>Raisa</i> ja <i>Raija</i> ovar lähes tuntemattomia. |
||
Venäjän sana 'raj' viittaa paratiisiin; se onkin yleinen <i>Raja</i>-lempinimen assosiaatio. Sivumerkitys on hyvin tunnettu myös venäläisessä kirjallisuudessa. |
Venäjän sana 'raj' viittaa paratiisiin; se onkin yleinen <i>Raja</i>-lempinimen assosiaatio. Sivumerkitys on hyvin tunnettu myös venäläisessä kirjallisuudessa. |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Suomeen <i>Raija</i> on kotiutunut ilmeisesti Karjalan ortodoksien välityksellä monen muun slaavilaistyyppisen -ja-loppuisen naisennimen tapaan. Ensimmäiset Väestörekisterin <i>Raijat</i> ovat vuosilta 1907 ja 1909. Vuoteen 1940 mennessä nimi oli jo annettu 5 291 tytölle, vaikka varsinainen suosionhuippu oli vasta edessä. |
Suomeen <i>Raija</i> on kotiutunut ilmeisesti Karjalan ortodoksien välityksellä monen muun slaavilaistyyppisen -ja-loppuisen naisennimen tapaan. Ensimmäiset Väestörekisterin <i>Raijat</i> ovat vuosilta 1907 ja 1909. Vuoteen 1940 mennessä nimi oli jo annettu 5 291 tytölle, vaikka varsinainen suosionhuippu oli vasta edessä. |
||
Nimen kultakaudella, 1940- ja 1950- |
Nimen kultakaudella, 1940- ja 1950-luvuilla, nimettiin 19 934 <i>Raijaa</i>. Esimerkiksi vuonna 1941 sen sai nimekseen 930 tyttöä; 1 395 tyttöä vuonna 1947; 928 tyttöä vuonna 1955. Erittäin suosittu se oli myös yhdysnimissä (<i>Raija-Liisa</i> 0/446, <i>Raija-Leena</i> 0/209). Vielä 1970-luvulla uusia kaimoja tuli muutamia kymmeniä vuosittain. Nykylapsilla <i>Raija</i> on hyvin harvinainen: 2000-luvulla sen sai nimekseen vain 35 lasta. Yhteensä <i>Raijoja</i> on maassamme nimetty 28 662. |
||
<i>Raja</i> on meillä 23 miehen ja 23 naisen nimi; <i>Raia</i> kahdeksan naisen. <i>Raya</i> on nimenä yhdellä miehellä ja 134 naisella. |
<i>Raja</i> on meillä 23 miehen ja 23 naisen nimi; <i>Raia</i> kahdeksan naisen. <i>Raya</i> on nimenä yhdellä miehellä ja 134 naisella. |
||
Nykyinen versio 11. huhtikuuta 2010 kello 07.48
Kalenterinimi Raija sivuutetaan nimioppaissa yleensä maininnalla 1950-luvun suositusta nimityypistä (Aija, Eija, Seija, Kaija jne). Nimi ei kuitenkaan ole pelkkä mallin mukaan tuotettu äännejono.
Raija on meillä viettänyt nimipäivää vuodesta 1950 Raisan rinnalla 9. helmikuuta. Venäjällä sitä onkin perinteisesti käytetty marttyyri- ja pyhimysnimi Raisan hellittelymuotona kirjoitusasussa Raja (Рая). Raisa on alun perin kreikkaa ja merkitsee kevyttä. Kirkollisia teitä Raisa on levinnyt, verrattain harvinaisena, myös keskiseen Eurooppaan, mm. Ranskaan (sekoittunut muinaisranskalaiseen nimeen Raïssa). Muissa Pohjoismaissa Raisa ja Raija ovar lähes tuntemattomia.
Venäjän sana 'raj' viittaa paratiisiin; se onkin yleinen Raja-lempinimen assosiaatio. Sivumerkitys on hyvin tunnettu myös venäläisessä kirjallisuudessa.
Suomeen Raija on kotiutunut ilmeisesti Karjalan ortodoksien välityksellä monen muun slaavilaistyyppisen -ja-loppuisen naisennimen tapaan. Ensimmäiset Väestörekisterin Raijat ovat vuosilta 1907 ja 1909. Vuoteen 1940 mennessä nimi oli jo annettu 5 291 tytölle, vaikka varsinainen suosionhuippu oli vasta edessä.
Nimen kultakaudella, 1940- ja 1950-luvuilla, nimettiin 19 934 Raijaa. Esimerkiksi vuonna 1941 sen sai nimekseen 930 tyttöä; 1 395 tyttöä vuonna 1947; 928 tyttöä vuonna 1955. Erittäin suosittu se oli myös yhdysnimissä (Raija-Liisa 0/446, Raija-Leena 0/209). Vielä 1970-luvulla uusia kaimoja tuli muutamia kymmeniä vuosittain. Nykylapsilla Raija on hyvin harvinainen: 2000-luvulla sen sai nimekseen vain 35 lasta. Yhteensä Raijoja on maassamme nimetty 28 662.
Raja on meillä 23 miehen ja 23 naisen nimi; Raia kahdeksan naisen. Raya on nimenä yhdellä miehellä ja 134 naisella.
(REA LEHTONEN 7.4.2010)