Ero sivun ”Glädje” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Ruotsin sana 'glädje' merkitsee "iloa". Etunimeksi <i>Glädje</i> on meillä annettu alle 5 kertaa ( |
Ruotsin sana 'glädje' merkitsee "iloa". Etunimeksi <i>Glädje</i> on meillä annettu alle 5 kertaa (1980–99). Ruotsissa <i>Glädje</i> on 16 miehen ja 13 naisen nimi. |
||
Suora käännös <i>Ilo</i> on ollut etunimikäytössä jo vanhastaan. Yhteensä nimenkantajia on Väestörekisterissä 210 miestä ja alle 43 naista. Heistä valtaosa, 101 miestä ja alle 17 naista, on syntynyt ennen vuotta 1939. <i>Ilon</i> uusi tuleminen ajoittuu 2000-luvulle: viimeisten 12 vuoden aikana uusia kaimoja on saatu 73 poikaa ja 21 tyttöä. |
Suora käännös <i>Ilo</i> on ollut etunimikäytössä jo vanhastaan. Yhteensä nimenkantajia on Väestörekisterissä 210 miestä ja alle 43 naista. Heistä valtaosa, 101 miestä ja alle 17 naista, on syntynyt ennen vuotta 1939. <i>Ilon</i> uusi tuleminen ajoittuu 2000-luvulle: viimeisten 12 vuoden aikana uusia kaimoja on saatu 73 poikaa ja 21 tyttöä. |
||
Unkarista Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kotoutunut <i>Ilona</i> on unkarilainen <i>Helenan</i> muuntuma. Unkarilaisnimen valitsivat lapselleen mielellään heimohenkiset kansallisromantikot. Sittemmin <i>Ilonasta</i> on tullut osa perusnimistöämme; |
Unkarista Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kotoutunut <i>Ilona</i> on unkarilainen <i>Helenan</i> muuntuma. Unkarilaisnimen valitsivat lapselleen mielellään heimohenkiset kansallisromantikot. Sittemmin <i>Ilonasta</i> on tullut osa perusnimistöämme; sen ajatellaan olevan täysin luonteva osa <i>Ilo</i>-nimipesuetta. Tunnetaan jopa etunimiyhdistelmiä tyyliin <i>Elomme Ilona</i>. <i>Ilona</i> on meillä valittu etunimeksi 24 964 kertaa. |
||
Runokielen "onnea, iloa, riemua" merkitsevää <i>Auvoa/i> ehdotti etunimeksi Yrjö Karilas vuonna 1919, tosin tytönnimenä. Nimeä annettiinkin aluksi myös tytöille; nykyään se on vakiintunut kalenteriin miehennimeksi. <i>Auvo</i> on ollut alle 1 927 miehen ja alle 75 naisen nimi. <i>Huvi</i> on valittu etunimeksi alle 70 miehelle ja alle 10 naiselle; <i>Riemu</i> alle 25 miehelle ja alle 25 naiselle; ja <i>Hupi</i> alle 10 miehelle ja alle 10 naiselle. |
Runokielen "onnea, iloa, riemua" merkitsevää <i>Auvoa</i> ehdotti etunimeksi Yrjö Karilas vuonna 1919, tosin tytönnimenä. Nimeä annettiinkin aluksi myös tytöille; nykyään se on vakiintunut kalenteriin miehennimeksi. Tähän mennessä <i>Auvo</i> on ollut alle 1 927 miehen ja alle 75 naisen nimi. <i>Huvi</i> on valittu etunimeksi alle 70 miehelle ja alle 10 naiselle; <i>Riemu</i> alle 25 miehelle ja alle 25 naiselle; ja <i>Hupi</i> alle 10 miehelle ja alle 10 naiselle. |
||
'Iloa', 'riemua' ja 'glädjeä' vastaava englannin kielen sana on 'joy'. <i>Joy</i> on englanninkielisissä maissa yleinen naisennimi: meillä kaimoja on 196 naista ja alle 30 miestä. Italian vastaava sana <i>Gioia</i> on meillä alle 5 henkilön nimi, ranskan <i>Joie</i> alle 5 henkilön nimi; <i>Joije</i> (alle 10, alle 10) sen sijaan on melko yleisessä lempinimikäytössä etenkin suomenruotsalaisilla. Monen slaavilaisen kielen <i>Radost</i>, "ilo", on alle 5:n nimi, espanjan <i>Alegria</i> alle 10:n. |
'Iloa', 'riemua' ja 'glädjeä' vastaava englannin kielen sana on 'joy'. <i>Joy</i> on englanninkielisissä maissa yleinen naisennimi: meillä kaimoja on 196 naista ja alle 30 miestä. Italian vastaava sana <i>Gioia</i> on meillä alle 5 henkilön nimi, ranskan <i>Joie</i> alle 5 henkilön nimi; <i>Joije</i> (alle 10, alle 10) sen sijaan on melko yleisessä lempinimikäytössä etenkin suomenruotsalaisilla. Monen slaavilaisen kielen <i>Radost</i>, "ilo", on alle 5:n nimi, espanjan <i>Alegria</i> alle 10:n. |
||
Nykyinen versio 8. helmikuuta 2013 kello 10.48
Ruotsin sana 'glädje' merkitsee "iloa". Etunimeksi Glädje on meillä annettu alle 5 kertaa (1980–99). Ruotsissa Glädje on 16 miehen ja 13 naisen nimi.
Suora käännös Ilo on ollut etunimikäytössä jo vanhastaan. Yhteensä nimenkantajia on Väestörekisterissä 210 miestä ja alle 43 naista. Heistä valtaosa, 101 miestä ja alle 17 naista, on syntynyt ennen vuotta 1939. Ilon uusi tuleminen ajoittuu 2000-luvulle: viimeisten 12 vuoden aikana uusia kaimoja on saatu 73 poikaa ja 21 tyttöä.
Unkarista Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kotoutunut Ilona on unkarilainen Helenan muuntuma. Unkarilaisnimen valitsivat lapselleen mielellään heimohenkiset kansallisromantikot. Sittemmin Ilonasta on tullut osa perusnimistöämme; sen ajatellaan olevan täysin luonteva osa Ilo-nimipesuetta. Tunnetaan jopa etunimiyhdistelmiä tyyliin Elomme Ilona. Ilona on meillä valittu etunimeksi 24 964 kertaa.
Runokielen "onnea, iloa, riemua" merkitsevää Auvoa ehdotti etunimeksi Yrjö Karilas vuonna 1919, tosin tytönnimenä. Nimeä annettiinkin aluksi myös tytöille; nykyään se on vakiintunut kalenteriin miehennimeksi. Tähän mennessä Auvo on ollut alle 1 927 miehen ja alle 75 naisen nimi. Huvi on valittu etunimeksi alle 70 miehelle ja alle 10 naiselle; Riemu alle 25 miehelle ja alle 25 naiselle; ja Hupi alle 10 miehelle ja alle 10 naiselle.
'Iloa', 'riemua' ja 'glädjeä' vastaava englannin kielen sana on 'joy'. Joy on englanninkielisissä maissa yleinen naisennimi: meillä kaimoja on 196 naista ja alle 30 miestä. Italian vastaava sana Gioia on meillä alle 5 henkilön nimi, ranskan Joie alle 5 henkilön nimi; Joije (alle 10, alle 10) sen sijaan on melko yleisessä lempinimikäytössä etenkin suomenruotsalaisilla. Monen slaavilaisen kielen Radost, "ilo", on alle 5:n nimi, espanjan Alegria alle 10:n.
Latinan "iloa" merkitsevä Laetitia on vanha etunimi: meillä sillä on kantajia alle 40 naista (Letizia alle 21, Letitia alle 15, Laeticia alle 15, Latisha alle 10, Letisia alle 10, Laticia alle 5, Letisha alle 5, Laetizia alle 5). Laetitia oli erityisesti Espanjassa muistetun pyhimyksen nimi; nimi levisi Englantiin keskiajalla muodossa Lettice. Lettice ja Letitia löydettiin Englannissa uudelleen 1700-luvulla.
Kreikan Eufrosyne (Ευφροσυνη) merkitsee sekin "iloa" ja "iloisuutta". Eufrosyne (1 175 kantajaa), Eufrosyyne (alle 129), Eufrosina (alle 46), Eufrosiina (alle 49) ja Euphrosyne (alle 10) ovat olleet Suomessakin hyvin yleisiä nimiä etenkin 1800-luvulla. Eufrosyne oli yksi kolmesta khariitista eli sulottaresta Kreikan mytologiassa; nimet ovat levinneet etunimikäyttöön etenkin taiteen välityksellä.
(REA UOTILA-LINDQVIST 26.7.2012)